Suomalainen urheilu

Suomalainen urheilu

Monet suomalaiset haikailevat historian aikoja, kun Suomi oli yksi maailman parhaita urheilumaita. Tuohon saavutukseen vaikutti paljolti se, että osallistujamaita oli huomattavasti vähemmän. Siltä ajalta ovat Suomen saavutukset nykyurheilijoille mahdottomia. Esimerkiksi kesä- ja talviolympialaisissa Suomi oli neljäs vuosina 1908-1936. Tuon ajan mitalit tulivat pitkälti yleisurheilusta sekä painista. Nykyään lajien kirjo on valtaisa ja menestystä tulee yhä, mutta laajemmin. Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaiset urheilijat saavuttivat 300 MM- tai EM-tason mitalia peräti 48 eri urheilumuodossa.

Olympialaiset

Suomalaisten suurin voitto olympialaisissa on vuoden 1920 keihäänheiton neloisvoitto. Ylivoimaisesti eniten suomalaisille mitaleja on kerännyt kestävyysjuoksija Paavo Nurmi, joka sai 12 mitalia urallaan ja voimisteli Heikki Savolainen, joka keräsi 9 mitalia. Näiden lisäksi peräti neljä suomalaista on kerännyt talvikisoista seitsemän mitalia: Marja-Liisa Kirvesniemi, Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta sekä Clas Thunberg. Vuoden 1952 kotikisoissa Suomi oli paras maa melonnassa.

Yleisurheilu

Suomalaiset ovat aina halutessaan menestyneet tekemissään asioissa. Verkkopelaaminen on yksi paikka, jossa voimme nähdä suomalaisten menestyvän määrän. Molemmat online-kasinopelit, kuten pokeri ja black jack to Fortnite ja Counter Strike, ovat pelejä, joissa voimme nähdä paljon menestystä. Nettikasinot.me -portaali on yksi monista voitoista johtuvista tuotteista. Soveltamalla toista tuomion ratkaisua voit helposti verrata online-pelejä tai online-kasinoja varmistaaksesi, että saat parhaat tulokset. Näin Vera & John saivat nimensä Suomen suosituimmaksi kasinoksi.. Urheilun puolella puolestaan yleisurheilu ja nimenomaan juoksu ja keihäänheitto olivat suomalaisten ”omia” lajeja. Hannes Kolehmainen juoksi jo vuonna 1912 Suomen maailmankartalle voittaessaan olympiakultaa Tukholman kesäkisoissa niin 3000 kuin 5000 metrillä. Paavo Nurmi jatkoi Kolehmaisen jalanjäljillä 20-luvulla voittaen peräti 9 kultamitalia. Nurmen ja Kolehmaisen lisäksi vielä Ville Ritola voitti 1924 Pariisissa neljä kultaa ja kaksi hopeata ja näitä kolmea juoksijaa yhdistää nimitys ”Lentävä suomalainen”. Juoksun ohella keihäänheitto on jostain syystä sopinut suomalaisille ja olympiakultaa ovat voittaneet Julius Saaristo, Jonni Myyrä, Matti Järvinen, Tapio Rautavaara, Pauli Nevala, Arto Härkönen, Tapio Korjus ja Heli Rantanen. Keihäänheiton maailmanmestaruuden ovat voittaneet Tiina Lillak, Seppo Räty, Kimmo Kinnunen, Aki Parviainen ja Tero Pitkämäki.

Talvikisat

Suomi on lumen ja talven sekä pimeyden maa suureksi osaksi vuotta, joten voisi kuvitella, että suomalaiset urheilijat menestyvät talvilajeissa. Lisäksi talvilajeissa on vähemmän maita voitettavana kuin esimerkiksi yleisurheilussa tai vaikkapa jalkapallossa. Yleisurheilumenestyksen hiipuessa sotien jälkeen, alkoi rinnalla nousta maastohiihto ja mäkihyppy. Jo 1930-luvulla Veli Saarinen voitti kolme arvokisaa ja 1950- ja 60-luvuilla Veikko Hakulinen ja Eero Mäntyranta ylsivät samaan. Vielä 80-ja 90-luvuillakin Marja-Liisa Kirvesniemi, Marjo Matikainen sekä Mika Myllylä hankkivat vähintään kolme arvokisavoittoa ja 1952 olympialaisissa suomalaiset ottivat naisten hiihdossa jopa kolmoisvoiton. Mäkihypyn kultakausi alkoi suomalaisille 1950-luvulla ja kesti aina Matti Nykäsen ja Janne Ahosen aikaan 90-luvun lopulle. Matti Nykänen on kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä Suomessa. Hän saavutti neljä olympiakultaa, yhden olympiahopean, kuusi maailmanmestaruutta sekä neljä maailmancupin kokonaiskilpailuvoittoa. Noina viimeisinä vuosina mäkihypyssä Suomi menestyi myös joukkuekilpailussa. Se tuli arvokisojen ohjelmaan 1982 ja vuoteen 1997 mennessä Suomi ehti voittaa kahdeksan mestaruutta kaikkiaan 12 mahdollisesta – mutta sittemmin Suomen mäkihyppy ei ole enää lentänyt 90-luvun tuloksiin.

Jalkapallo

Suomi ei pärjää jalkapallossa, miksi ei? Suomessa on kohtuulliset tekniikkavalmentajat ja kohtuulliset olosuhteet, mutta huipulle ei Suomi maana tule ainakaan lähitulevaisuudessa pääsemään, miksi? Jotta jalkapalloilija oikeasti olisi maailman huippuluokkaa, hänessä yhdistyy niin synnynnäinen talentti, raivokas harjoittelu ja voimakas voitontahto. Suomalaisilla pelaajilla ei ole sitä pakkoa nuoruusvuosina, mikä kasvattaisi tuota raivoa ja tahtoa ja tekisi pelaajista voittajia. Pelaajasta voi tulla hyvä ja keskinkertainen isoillekin peliareenoille, mutta voittavaa joukkuetta ei saa aikaiseksi. Kun katsotaan huippumaiden tähtipelaajien taustoja, huomataan, että useimmalle jalkapallo on ollut ainoa tie pois kurjuudesta ja köyhyydestä – oloista, jollaisista Suomessa ei oikeastaan ole tietoakaan, tämä selviytymistaisto on pohjana huippupelaajien voitontahdolle ja niille viimeisille tekijöille ja ominaisuuksille, mikä erottaa hyvän pelaajan huippupelaajasta.